Ilmasto · päästöt rajojen ulkopuolella
Suomi vähensi päästöjään kotimaassa 37 prosenttia ja ulkomailla 6 – 23 prosenttia.
Suomen kulutuksen aiheuttamat päästöt laskevat, kunhan ne syntyvät Suomessa. Muualla tehtaissa, voimalaitoksissa ja pelloilla tavaroita, ruokaa ja rakennuksia varten syntyvät päästöt laskevat myös, mutta hitaammin. Suomen ilmastolaki ei ota niitä huomioon.
- Suomen hiilijalanjälki on 27–45 prosenttia suurempi kuin viralliset päästöt Eurostatin julkaiseman kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion mukaan. Tarkka ero riippuu mallista.
- 51–54 prosenttia hiilijalanjäljestä syntyy ulkomailla (2022), kun vuonna 2010 osuus oli 44–46 prosenttia.
- Viralliset päästöt laskivat 40 prosenttia vuosina 2010–2022; hiilijalanjälki vain 24–31 prosenttia.
- Asukasta kohden Suomen hiilijalanjälki on 9,4 tonnia, enemmän kuin EU:n keskiarvo 9,0 tonnia (sija 11/27, Eurostat 2023). Vuosina 2010–2019 hiilijalanjälki laski 23 prosenttia, nopeammin kuin useimmissa EU-maissa; vuosina 2019–2023 se laski 22 prosenttia, nopeammin kuin useimmissa EU-maissa.
- Suomen kulutuksen ulkomaisista päästöistä suurin osa syntyy näissä maissa: Kiina, Venäjä ja Saksa.
- Suomi tuo päästöjä enemmän kuin vie: nettona 12–18 megatonnia vuonna 2022. Vuodesta 2010 alkaen maan tulot ulkomaisesta kysynnästä ovat kasvaneet reaalisesti 14 prosenttia; niihin liittyvät päästöt ovat vähentyneet 42 prosenttia.
- Satelliitit havaitsevat Suomen yllä vähemmän metaania kuin maa raportoi: 0,4× raportoitu määrä (2023).
Lyhyesti
Suomen kulutuksen ja investointien aiheuttamat päästöt syntypaikan mukaan
Virallinen luku laskee hiilijalanjälkeä nopeammin
Uutisissa näkyvä luku kertoo Suomen alueella syntyvistä päästöistä Eurostatin julkaiseman kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion mukaan. Se laski 40 prosenttia vuosina 2010–2022. Hiilijalanjälki laski samoina vuosina 24–31 prosenttia. Virallinen luku sisältää viennin vuoksi syntyvät päästöt mutta ei tuonnin vuoksi syntyviä.
Suomi verrattuna muihin EU-maihin
Asukasta kohden Suomen hiilijalanjälki on 9,4 tonnia kasvihuonekaasuja (Eurostat, 2023), enemmän kuin EU:n keskiarvo 9,0 tonnia, ja 27 maan vertailussa se on sijalla 11.
Tarkistettu avaruudesta
Satelliitit mittaavat, kuinka paljon metaania ilmassa on. Siitä tutkijat voivat laskea takaisin, kuinka paljon maa päästää. Näin virallisten lukujen rinnalle saadaan riippumaton mittaus.
Missä päästöt syntyvät
Suomen kulutuksen ulkomaiset päästöt syntyvät enimmäkseen näissä maissa: ensin Kiina, sitten Venäjä, Saksa ja Intia. Valitse vuosi tai toista aikajana. Napsauta maata, niin näet kehityksen vuodesta 2010 lähtien.
Kenen kulutusta varten Suomen päästöt syntyvät
Vuonna 2022 Suomessa vapautui 18–19 megatonnia kasvihuonekaasuja muiden maiden kulutusta ja investointeja varten. Samaan aikaan muualla syntyi 31–36 megatonnia Suomen kulutuksen vuoksi. Suomi on siis päästöjen nettotuoja: muualla syntyy 12–18 megatonnia enemmän päästöjä Suomen vuoksi kuin päinvastoin.
Näin laskemme
Hiilijalanjälki seuraa jokaista euroa, jonka kotitaloudet, julkinen sektori ja yritykset käyttävät lopputuotteisiin, takaisin tuotantoketjua pitkin siihen maahan, jossa päästöt syntyvät. Tämän tekevät niin sanotut panos-tuotosmallit, jotka perustuvat kymmenien maiden kauppatilastoihin ja päästöinventaarioihin.